Lainsäädäntöosaaminen (3 op) osaamistavoitteet:
34. Ymmärrät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa.
35. Opetat, ohjaat ja arvioit noudattaen opettajan työtä koskevaa lainsäädäntöä.
...
Osoitan osaamista tavoitteeseen 34. ja 35.
Katsoin Maarit Junkkarin vuoden 2017
lainsäädäntöosaamiseen liittyvän laki-ilta -videotallenteen. Tallenteessa
käytiin kattavasti läpi ammatillisen koulutuksen lakeja, asetuksia ja ohjeita. Ammatillisen
opettajan työhön liittyy paljon erilaisia lakeja, asetuksia ja ohjeita, joita
työssä tulee noudattaa. Keskeisimpiä, joita ammatillisessa koulutuksessa
opettajana tulee huomioida, ovat perustuslaki, hallintolaki, henkilötietolaki,
laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki ammatillisesta koulutuksesta,
lastensuojelulaki, oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Tallenteessa nousi
keskusteluissa esille amisreformi ja SORA-lainsäädäntö, jotka itse koen
keskeisiksi ja ajankohtaisiksi asioiksi ammatillisessa koulutuksessa.
Amisreformi
Ammatillisen
koulutuksen reformi (amisreformi) tuli voimaan 1.1.2018.
Tämä uudistus on herättänyt paljon keskustelua eri foorumeissa. Lähtökohtana
amisreformille on ollut tulevaisuuden työelämän tarpeet sekä taloudellinen
tilanne. Työskentelin ammatillisessa koulutuksessa opettajana lukuvuotena 2016–2017,
jolloin reformista keskusteltiin paljon ja mietittiin uusia toimintatapoja. Reformia
kohtaan esiintyi henkilökunnassa silloin paljon ihmettelyä ja hämmennystä. Toki
sen ymmärtää, kun on pitkään totuttu toimimaan tietyllä tavalla ja yhtäkkiä
täytyykin toimia uudella tavalla – muutosvastarinta oli näkyvissä.
”Ammatillinen
koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi
kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja
yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. -Toimintasuunnitelma
strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi
(2015)” Reformin myötä oppimista tapahtuu yhä enenevässä
määrin työpaikoilla. Ajattelisin, että se on ihan hyväkin asia, koska käytännön
työssähän sitä oppii parhaiten. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että myös
opettajat ovat enemmän tekemisissä työpaikkojen kanssa ja teoriaopinnot
vähenevät. Tässä tuleekin sitten ongelma, onko käytännön työssä riittävästi
resursseja varattu teoria-asioiden läpikäymiseen. Ajattelisin, että etenkin
sosiaali- ja terveyspuolella on tärkeää tietää teoriassa asioita, ennen kuin
voi mennä käytännön työtä tekemään. Toinen ongelma, joka tulee eteen, on se,
että on työntekijöitä, jotka ovat olleet 30 vuotta samassa työpaikassa ja
tehneet työtä samalla tavalla. Tämä tapa ei välttämättä ole se paras ja
työntekijä ei ehkä osaa perustella omaa toimintaansa kuin niin, että on aina
tehnyt näin. On siis tärkeää, että myös työntekijät päivittävät omaa osaamistaan.
Reformi korostaa yksilöllisyyttä opinnoissa. Eli ei
ole enää niin, että kaikki opiskelijat opiskelevat samat asiat samassa ajassa,
vaan jokainen opiskelija etenee oman suunnitelman mukaan. Tämän voi joku
opettaja kokea työlääksi, koska opiskelijat etenevät eri tahtiin. Toisaalta se
vaatii opettajalta hyvää pedagogista suunnitelmaa, jotta opiskelijat voivat
edetä omia polkujaan. Kun opettaja on tehnyt hyvän suunnitelman, niin hänen
työmäärä ei kuormitu. Digivälineet mahdollistavat nykyään joustavan opiskelun,
mutta miten käy opettajien töiden tulevaisuudessa. Moni opettaja varmasti
miettii oman työpaikan kohtaloa reformin myötä.
2017 vuoden laki-ilta videotallenteessa tuli esille,
että opettaja ei ole pelkästään substanssiosaaja, vaan myös johtaja. Reformin
myötä sekä opettajat että opiskelijat joutuvat opettelemaan uudenlaista roolia
ja työskentelyä. On hyvä, että opiskelijan aiempaa osaamista voidaan hyödyntää
koulutuksessa. Eli jos opiskelija osaa jo jonkin asian, niin sitä asiaa ei
tarvitse opetella uudelleen, vaan voi siirtyä seuraavaan aiheeseen. Tässä
mielestäni opettaja voisi käyttää johtajuuttaan ja hyödyntää opiskelijan
osaamista ja pyytää häntä osoittamaan omaa osaamista myös muille
opiskelukavereille. Nopea valmistuminen on toki etu yhteiskunnan kannalta ja
ehkä opiskelijankin, mutta liika kiire voi näkyä myös työskentelyn jäljessä.
Teenkö työn huolella vai kiirehdinkö hutaisten? Ajattelisin, että sote-puolella
ei asioita voi nopeasti hutaista, vaan ne täytyy tehdä huolella. Ei voi
esimerkiksi potilaiden lääkkeitä jakaa sinnepäin, vaan ne pitää olla oikein
jaettu, koska muuten potilasturvallisuus vaarantuu.
Amisreformi on laaja kokonaisuus ja se sisältää
paljon uusia asioita ammatilliseen koulutukseen liittyen. Opetushallituksen
sivuilta löytyi hyvä reformin
tuki-sivusto,
josta löytyy paljon ihan konkreettisia käytännön ohjeita opetustyöhön. On hyvä,
että tietoa on saatavilla, sillä kun asia on vielä suhteellisen uusi, niin
erilaisia toimintaohjeita on hyvä olla saatavilla.
SORA-lainsäädäntö
Vuoden 2017 Laki-ilta –videotallenteessa mainittiin
SORA-lainsäädäntö ja tähän termiin törmäsin itse ensimmäisen kerran
ammatillisessa koulutuksessa työskennellessäni ja silloin en ensin tiennyt,
mistä oikein on kyse. SORA-säädökset käsittelevät ammatillisessa koulutuksessa
opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Opetushallitus on julkaissut
tähän oman oppaan, koulutuksen
järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen.
Sora-säädöksiä suunniteltaessa keskeisiä
arvolähtökohtia ovat olleet esteettömyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,
vastuullisuus, ennaltaehkäisevyys sekä yhteistoiminnallisuus. Päätavoitteena
soralainsäädännössä on turvallisuus sekä opiskelussa että työelämässä. Lähtökohtana
on, että jokaisella on samanlainen oikeus opiskeluun. Perustuslain mukaan
jokainen ihminen on yhdenvertainen ja tämä pätee myös opiskelussa. Terveydentilaan
liittyvä asia ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Sosiaali- ja
terveysalan ammatillisissa koulutuksissa opiskelijaksi ei voi kuitenkaan ottaa sellaista,
joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin
liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, koska niissä on kyseessä
potilasturvallisuus. Tämä asia opiskelijoiden on hyvä huomioida jo
hakuvaiheessa ja terveyteen liittyviä seikkoja kysytään jo hakulomakkeella.
Aina tilanteet eivät ole niin yksinkertaisia. Käytännön
opetustyössä voi tulla tilanteita, jolloin opettajana havaitsee opiskelijan olevan
soveltumaton koulutukseen, vaikka hän on opiskelemaan päässytkin. Esimerkiksi
ammatillisen koulutuksen opettajana sinulle herää epäily, että
lähihoitajaopiskelija käyttää huumeita ja hänellä on mielenterveysongelmia.
Tällainen opiskelija ei ole turvallinen itselle eikä muille ja hän ei ole
kykenevä työelämään hoitotyössä. Tämä esimerkkitilanne asettaa haasteita
koululle, koska opiskelijan tilanne on selvitettävä. Tässä tilanteessa koulu
voi hyödyntää SORA-lainsäädäntöä selvittäessä opiskelijan tilannetta.
On tärkeää, että SORA-lainsäädöksestä kerrotaan
opiskelijoille. SORA-lainsäädöksestä tulee ilmi, että koulun tulisi kertoa,
millaista terveydentilaa ja toimintakykyä ala edellyttää ja tarvittaessa heillä
on oikeus pyytää rikosrekisteriä. On tärkeää, että opiskelija on tietoinen
tällaisesta lainsäädännöstä. Joskus voi tulla eteen sellaisia asioita
opiskelijasta, että ne eivät ole hakuvaiheessa tulleet esille tai ihmisten
terveystilanteetkin muuttuvat yllättävän nopeasti.
SORA-lainsäädäntö on tärkeä lainsäädäntö etenkin
sosiaali- ja terveyspuolella. Ajattelisin, että on hyvä, että opiskelemaan
hakevat jo etukäteen voivat pohtia soveltuvuutta alalle. Tässä vaiheessa voi jo
tippua soveltumattomia pois. Siinä on sekin etu, että henkilö ei turhaan hae
opiskelemaan alalle, jossa ei pystyisi työllistymään tulevaisuudessa.
SORA-lainsäädäntöön tutustuessa tuli mieleeni, että kuinka paljon ihmisiä pääse
esimerkiksi sote-puolelle opiskelemaan, vaikka he olisivat soveltumattomia
alalle. Toisaalta opiskelija luultavasti itse huomaa jossain vaiheessa
opintoja, että ala ei ehkä ole se oikea.
Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että lainsäädäntö ohjaa
pitkälti opettajan työtä, mutta myös opiskelijan opiskelua. Amisreformissa ja
SORA-lainsäädänössä molemmissa pohjana ovat lainsäädännölliset asiat. Opetustehtävissä
on hyvä tietää, mitä lainsäädännöllisiä asioita tulee huomioida työssä.
Hämmästyksekseni erilaisia lakeja, asetuksia ja säädöksiä on yllättävän paljon.
Kuten Maarit Junkkarin laki-ilta –videotallenteessa tuli ilmi, niitä ei
tarvitse osata ulkoa. Riittää, kun muistaa finlex.fi ja sieltä voi käydä
tarkistamassa ajantasaisen lainsäädännön.
LÄHTEET
Opetushallitus 2015.
Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen.
Uudistettu opas SORA-säädösten ja –määräysten toimeenpanoon
ammattikoulutuksessa. https://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf.
Viitattu 4.8.2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. https://minedu.fi/amisreformi.
Viitattu 3.8.2018
Reformin tuki 2018. https://www.oph.fi/reformintuki.
Viitattu 3.8.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti